Maa-aineslupahakemus

Palvelu sisältää konsulttityönä maa-aineslupahakemuksen, ottosuunnitelman ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Maa-aineslupahakemuksen laadinnan yhteydessä konsulttimme tarkastellee lisänä luvan myöntämisen edellytysten täyttymistä ja kustannuksia aiheuttavia osa-alueita. Tärkeää asiantuntemusta löytyy myös käytännöistä ja käsittelyjen sujuvuuden varmistamisesta. Toiminnan ja hakemuksen suunnittelu ovat tärkeitä hankkeen onnistumiseksi.

Maa-aineslupahakemuksen (sis. ottamissuunnitelman) laatimisen lisäksi palveluja on saatavilla vastineiden laadintaan, oikaisuvaatimuksiin ja muihin hakemuksen vireilläoloajan hallinnollisiin asioihin aina maa-aineslupapäätöksen saamiseen asti. Muu kuin kotitarveotto on luvanvaraista.

Käytämme asiantuntevaa ja osaavaa yhteistyöverkostoa mittauksiin ja mallintamiseen. Suunnitelmasta tulee ilmetä mihin selvitykseen tai aineistoon taikka arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat. Kartta-aineisto ja massalaskenta perustetaan maastomallille.

IMG_1011 muok

Maa-ainestenottoa säätelevät maa-aineslaki 555/1981 ja VNA maa-ainesten ottamisesta 926/2005 (ns. tuttavallisemmin MAA).

Ennen hakemuksen laatimista teemme myös hankkeen alustavan suunnitelman perusteella alkukartoituksia siitä, että onko hanke toteuttamismahdollinen ja millä edellytyksillä.

Luvan saamisen jälkeen teemme tarkkailua ja näytteenottoja sekä toimimme projektikohtaisena tai jatkuvana ympäristöpäällikkönä (neuvonantajana).

Maa-ainesluvan hakeminen

Lupaa maa-ainesten ottamiseen haetaan kirjallisesti. Hakemuksessa esitettävät tiedot esitetään seuraavassa ja ottamissuunnitelmassa esitettävät tiedot jäljessä. Hakemuksessa on esitettävä tarvittavassa laajuudessa seuraavat tiedot:

1) hakija, tämän yhteystiedot sekä ottamisalueen sijaintipaikka ja kiinteistötiedot;

2) selvitys hakijan hallintaoikeudesta ottamispaikkaan tai maanomistajan antama kirjallinen suostumus luvan hakemiseen;

3) ajan tasalla oleva yleiskartta ja mittakaavaltaan vähintään 1:20 000 kartta, josta ilmenevät ottamisalueen sijainti ja rajat sekä ottamisalueen sisältävään kiinteistöön rajoittuvat kiinteistöt;

4) ottamisalueen ja sen ympäristön kaavoitustilanne;

5) pohjaveden pinnan ylin korkeustaso;

6) selvitys otettavan maa-aineksen laadusta ja kokonaismäärästä, käyttötarkoituksesta, vuotuisesta ottamismäärästä, ottamisalueen rajauksesta ja pinta-alasta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamisajasta.

Jos hankkeen yhteydessä on laadittava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus tai luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:ssä tarkoitettu arviointi, on nämä liitettävä hakemukseen.

Lupaa haettaessa on tarvittaessa esitettävä alustava suunnitelma kivenmurskaamon sijoittamisesta ja toiminnasta alueella.

Ottamissuunnitelma

Ottamissuunnitelmaan kuuluvat selostus ja sitä täydentävät kartat ja piirrokset. Ottamissuunnitelmassa on esitettävä alueen luonnonolosuhteet ja hankkeen ympäristövaikutukset. Ottamissuunnitelmaan kuuluva selostus sisältää lisäksi tarvittavassa laajuudessa seuraavat asiat:

1) ottamiseen ja siihen liittyviin toimintoihin tarvittavan alueen kuvaus, ottamiseen liittyvän liikenteen järjestäminen, ottamistoiminnassa käytettävät koneet, laitteet ja niiden sijoitus sekä polttoaineiden varastointi ja tankkauspaikat, aineksen vesiseulontalaitokset sekä alustava selvitys sivukiven määrästä ja loppusijoituspaikasta;

2) selvitys ottamisalueen ja sen ympäristön pohjavesiolosuhteista ja pohjaveden havaintopaikoista sekä tiedot alueen läheisyydessä sijaitsevista talousvesikaivoista, pohjavedenottamoista ja niiden mahdollisista suojavyöhykkeistä ja suoja-aluemääräyksistä;

3) meren tai vesistön rantavyöhykkeelle sijoittuvan ottamisalueen osalta perustelut sijoittaa toiminta rantavyöhykkeelle sekä selvitys ottotoiminnan vaikutuksista rantaluontoon ja -maisemaan;

4) selvitys ympäristöhaittojen vähentämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä, arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä suunnitelma toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta;

5) ottamisalueen jälkihoito ja arvio jälkihoitokustannuksista ja, mikäli mahdollista, alueen myöhempi käyttö.

Ottamissuunnitelmaan tulee liittää suunnitelmakartat ja leikkauspiirrokset, joista ilmenevät ottamisalueen nykytilanne ja tuleva lopputilanne sekä ottamistoiminnan eteneminen ja mahdollinen vaiheistus.

Suunnitelmasta on käytävä ilmi, mihin selvitykseen tai aineistoon taikka arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.

Kiven tai soran murskaus

Kiven louhintaan ja murskaukseen tarvitaan yleensä ympäristölupa, jota on tarkoituksenmukaista hakea samanaikaisesti. Tässä tulee huomioida mm. ns. murausasetus VNA 800/2010. Tutustu tästä ympäristölupaprosessiin.

Katso myös maa-ainesten ottamiseen liittyvien ilmoitusten ja lupien lomakkeet.

Kiven louhinnan ja -murskauksen ympäristönsuojelu.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava maa-ainesten ottamistoiminnassa syntyvästä kaivannaisjätteestä. Suunnitelma tehdään luvanvaraisesta toiminnasta ja se toimitetaan valvontaviranomaiselle.

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Ainesten ottamisen rajoitukset

MAL 3 §:n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Lupahakemuksen käsittely viranomaisessa

Viranomainen pitää maa-ainesten ottamislupahakemuksen asiakirjat nähtävillä 30 päivän ajan. Vaikutuksiltaan merkittävistä hakemuksista kuulutetaan myös alueen sanomalehdessä. Naapureille ja muille asianosaisille varataan tilaisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisen suorittaa hakija tai kunta. Päätöksessä (luparatkaisu) annetaan tarpeen mukaisia lupamääräyksiä (joita myös lupaehdoiksi kutsutaan), jotta ed. kerrotut luvan myöntämisen edellytykset voidaan täyttää. Lupamääräyksiä voidaan antaa vain ottamisalueelle eikä esimerkiksi maantie- ja yksityistielain mukaisille tiealueille.

Lupapäätökseen ja annettuihin lupamääräyksiin voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta julkipanoilmoituksen mukaisena aikana, joka on 30 päivää. Muutosta voivat hakea lain mukaiset asianosaiset, kuten myös hakija. Hallinto-oikeuden päätökseen voidaan hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Käsittely ylemmissä oikeusasteissa voi kestää jopa vuodesta kolmeen vuoteen.

Lupahakemusten ja ottamissuunitelmien sisällöllä on olennainen vaikutus siihen miten hankkeet hyväksytään naapurustossa. Kiinnittämällä huomiota hankkeen suunnitteluun ja siten hakemusten laatuun voidaan parhaimmassa tapauksessa välttää valitusten syntyminen ratkaisuista, jolloin hankkeet päästään aloittamaan ajoissa ilman vuosia kestäviä valituskäsittelyjä. Valituskäsittelyyn menevien ratkaisujen osalta ei myöskään voida tuudittautua siihen ajatukseen, että lupa tulisi sieltä myönteisenä. Ylempi oikeusaste voi palauttaa hakemuksen viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi tai ratkaista, että toiminnalle ei myönnetä lupaa. Yleisin peruste saattaa olla puutteellinen lupahakemus tai selvittämättömät luonnonolosuhteet tai eliölajit.