Jätevesiasetus puhuttaa – vai pitäisikö vesihuoltolain puhuttaa?

Maalaisjärkeä vai ei?

 

Tuore ympäristöministerimme jolla on toimikautta vain puoli vuotta miettii jo hanakasti jätevesiasetuksen perumista. Jätevesiä tuli koskemaan uusi sääntely jo vuonna 2004, jonka jälkeen uudisrakennukset ovat rakentaneet uudet asetuksen vaatimukset täyttävät jätevesijärjestelmät jo kymmenen vuoden ajan ja moni saneeraajakin on ne jo tehnyt. Vuonna 2011 alkuperäinen asetus kumottiin ja luotiin uusi, jolla lievennettiin vaatimuksia ja annettiin ikävapautus sekä mahdollisuus vapautuksen saamiseen sosiaalisilla ja taloudellisilla perusteilla, jolloin silloinkaan ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Istuvan ympäristöministerin mielestä jätevesiasetus on maalaisjärjen vastainen (Maaseudun tulevaisuuden juttu 1.10.2014). Olen jäänyt odottelemaan perusteluja.

Jätevesiasetuksen muuttaminen ja kohtuullistaminen toi kyllä paljon hyvää mukanaan ja silloin myös markkinoilta karsiutui pois suuri joukko kyseenalaisesti toimivia toimijoita. Mutta edelleen on erikoista, että oheisvaatimuksia tuli melkoinen määrä lisää, joihin itse jätevesiasetuksen henki on ymmärtääkseni syytön. Jätevesiasetuksella tavoiteltiin jotain hyvää, mutta sitä käytettiin hyväksi kaikessa kohtuuttoman sääntelyn rakentelussa.

Näillä oheisvaatimuksilla turvataan taas erityisesti julkishallinnon talous ja työpaikat minusta aika kyseenalaisin keinoin, kuten antamalla tiukempia ympäristönsuojelumääräyksiä ja säätämällä lakeja. Esimerkkinä vesihuoltolaki ja vesihuoltolain tuoma mahdollisuus siihen, että innokkaat kylänmiehet ja -naiset vesi- ja jätevesiosuuskuntia perustaessaan (jätevesiasetus muusanaan) ovat hakeneet osuuskuntien alueille hyväksynnän vesihuoltolaitokseksi, jonka pitäisi turvata se, että vesihuoltolaitokseksi määritellyn osuuskunnan talous pysyisi kunnossa. Eli kaikkien on liityttävä tällaiseen osuuskuntaan – halusit tai et. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksiin on liityttävä. Saat vapautuksen liittymisestä vain, jos toinen vaatimus täyttyy eli ”vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella”. Onko tämä vapautusperuste maalaisjärkinen? Onko maalaisjärkistä pakottaa kiinteistön omistajat liittymään vesiosuuskunnan verkostoihin, vaikka oman vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn voisi toteuttaa halvemmalla ja silloin voisi olla varma siitä laadusta. Ympäristökin usein pelastuu, kun ei ole vuotavia ja rikki meneviä jätevesipumppaamoja, koska niitä ei hoida kukaan.

Vesiosuuskuntia on tehty lukemattomia määriä ja niitä on hyväksytty vesihuoltolaitoksiksi. Kuitenkaan kunnilla ei ole resursseja valvoa näitä ja mikä tärkeintä vesihuoltolaitoksen tulisi täyttää ja hoitaa velvollisuutensa ilman valvonnan kovisteluakin. Missä ovat laaduntarkkailusuunnitelmat ja tarkkailujen toteuttamiset? Onko toimittu lupien mukaisesti? Täyttyvätkö vesihuoltolaitokseksi hyväksytyllä osuuskunnalla varmasti kaikki vesihuoltolain vaatimukset? Miksi valtio on halunnut lain säätämällä pakottaa yksityisen ihmisen liittymään huonosti hoidettuun osuuskuntaan, joka ei pysty hoitamaan velvollisuuksiaan ja ottaa tarvittavat taloudelliset resurssit kiinteistönomistajilta käyttömaksuina tai muina kohtuuttomina maksuina ja silti et voi olla varma että vesi olisi juomakelpoista? Jos vesiosuuskunta ei huolehdi velvoitteistaan ja vastuistaan, niin täytyykö sitten yksityisen kansalaisen toimia maalaisjärjen vastaisesti? Kuka on vastuussa, jos vesiosuuskunta puutteellisella toiminnallaan aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai terveyshaittaa?

Kun se on hyvin suunniteltu ja valtion tuella säädelty, niin huonosti suunnitellut verkostovedotkin saadaan kannattamaan. Itse kuntien vesihuoltolaitokset eivät ole laajentaneet liikaa, koska ne näyttävät osaavan laskuopin.

Näitä kysymyksiä haluaisin heittää tuoreelle ympäristöministerille, jonka mielestä jätevesiasetus on maalaisjärjen vastainen. Ilmeisesti ympäristönsuojelulaki on myös turha, koska asioita ei tarkastellakaan enää ympäristön suojelun kannalta? Tärkeintä on turvata valtion talous ja mikäli jokin säädös ei tuota riittävää hyötyä valtiolle, niin se on siis maalaisjärjen vastainen ja sillä voi saada hyvän äänivyöryn. Muunlaista päätelmää tähän ei voi tehdä, koska ministeri ei ole perustellut kommenttiansa.