Betonikaivo vai muovikaivo?

Joku viisas on joskus sanonut, että tieto lisää tuskaa: Betonikaivo vai muovikaivo jätevesille?

Jätevesijärjestelmien asennuksissa suositaan paljon muovikaivoja. Silti ei ole kiellettyä käyttää betonikaivoja. Monet vanhat betonikaivot ovat hyväkuntoisia, joihin lisäämällä jälkikäsittelyksi maaimeytyksen tai maasuodatuksen perään voidaan saavuttaa jätevesiasetuksen vaatimukset. Hyväkuntoisiin betonikaivoihin voidaan myös asentaa jäteveden puhdistuslaitteisto, jolloin voidaan säästyä lähes kokonaan maarakennustöiltä.

Betonirenkaat ja -kaivot ovat yhtä lailla CE-merkittyjä ja täyttävät rakennustuotedirektiivin vaatimukset. Betonikaivoissa on myös se etu, että niiden tyhjennyksen suorittaminen ja tarkkailutoimien tekeminen on huomattavasti helpompaa, kuin muovisäiliöstä, jonka tarkkailuputken koko on noin 30 cm. Vanhaan hyvään aikaan betonikaivoista voitiin tarkistaa kertyneen lietteen määrä silmämääräisen tarkastelun lisäksi kepillä. Nyt jos yrität tarkistaa muovikaivoon kertyneen lietteen määrän sekä tulo- ja lähtöyhteen kunnon, niin asia on helpommin sanottu kuin tehty.

Jätevesiasetuksen mukaan säiliöiden kunnon tarkastus tulee suorittaa säiliöstä riippuen 5 – 10 vuoden välein. Tätä ei ole vielä edes mietitty, että miten se tehdään ja mikä on riittävä tapa kunnon tarkistamiseksi. Musta muovisäiliö pimeästä tyhjennysluukusta tarkistettuna on minusta hankalampaa kuin kokonaan ylhäältä auki olevan betonikaivon tarkistaminen. Vielä se seikka, että kiinnostaako tunkea nenäänsä aivan lähelle tyhjennysluukkua, kun betonikaivon voi tarkistaa itselle suotuisasta etäisyydestä.

Kun originaali jätevesiasetus tuli vuonna 2004, niin muoviteollisuus otti asian hoitoonsa. Jätevesiasetuksen uusiminen vuonna 2011 sai monen miettimään muutenkin vaatimusten kohtuullistamista. Alkuaikoina voin tunnustaa, että itsekin betonikaivoja tuli jätettyä vähemmän käyttöön ja suurempi osa uusittiin muovikaivoiksi. Tänä päivänä ajatukseni on hieman toinen. Kaikki mikä on säästettävissä, niin kannattaa säästää. Elinkaarta on kuitenkin olemassa vielä pitkälle kauemmin kuin uudemmilla sisaruksilla.

Muovikaivoissa tulevat ongelmat esiin helpommin: Asennussyvyys on melko rajoitettua, jonka varaan säiliölle annettu takuu perustuu ja muovisäiliön kestävyys roudalle on epävarmempaa kuin betonisäiliön. Montaa betonisäiliötä ei ole edes routaeristetty. Viemärit ovat PVC:tä kemiallisen kestävyytensä vuoksi, mutta puhdistamosäiliöt ja sakokaivot ovat useimmiten polyeteeniä. Fosforinpoistokemikaalit ovat syövyttäviä, joita puhdistamoihin lisätään. Tokihan lisättävä määrä on pieni ja laimenee. Kemikaalit voivat kuitenkin lappoutua mahdollisimman edullisesti koottujen laitteistojen takia säiliöön kokonaisuudessaan. Onhan näitä tapahtunut ja varmaankin voi tapahtua vielä tänäkin päivänä. Itse jätevesiprosessikin ja kaikki se muu ylimääräinen mitä viemäriin lasketaan voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä ongelmia materiaaleissa.